Asko Hirvisalo 0453578507

JUNIORIT LAUROSSA 28.2. – 9.3.2013 (matkapäiväkirja):

 ArG:n junioritoimikunta yhdessä Pro Batu Lempisen kanssa järjesti seuran kilpajunioreille omakustanteisen harjoitusmatkan Espanjaan Lauro Golf kentälle. Matka järjestettiin siten, että lähtö oli Rovaniemeltä torstai-iltana 28.2. kello 18.05 Finnairin koneella. Koneenvaihto oli Helsingissä ja vaihtoaika oli vajaat pari tuntia. Perillä Malagassa olimme 00:30.

Paluulento oli lauantaina 9.3. kello 21.05 Malagasta ja Helsingissä olimme 03:00. Jatkolento oli sunnuntaina kello 12:20 Rovaniemelle. Pelipäiviä oli siis yhteensä 9.

Matkalle osallistui 7 kilpajunnua, Pro Batu Lempinen sekä 4 vanhempaa. Majoitus oli Lauro Golfin asunnoissa siten että Batu + junnut olivat 8 hengen huoneistossa ja vanhemmat omassa 4 hengen huoneistossa.

Junioreilla oli käytössä 9 hengen vuokra-auto ja vanhemmilla oli 6 hengen vuokra-auto.

Juniorit suorittivat varainkeruuta matkaa varten myymällä Pilkkosetin sukkia. Junioritoimikunta teki ilmoitusliitteen Lapin Kansa lehteen 8.1. Junioritoimikunta maksoi Batun lentolipun sekä junnujen vuokra-auton, muuten kaikki vastasivat omista kustannuksistaan.

Batu vastasi junnujen harjoittelusta ja peleistä, vanhemmat vain pelasivat. Matkalla pidettiin päiväkirjaa siten, että jokainen junnu kirjoitti yhdestä päivästä, samoin Batu yhdestä päivästä ja vanhemmat yhdessä yhdestä päivästä. Päiväkirja seuraavana siinä muodossa kuin sen on alkuperäinen kirjoittaja kirjoittanut.

  1.Päivä 1.3.2013 perjantai   Eetu

Rakas päiväkirja saavuimme tänään Espanjaan Golf-leirille. Seurueeseemme kuuluu Eetu P. Toni, Eelu, Nikke, Timo, Ville, Juhnu ja Batu coutsaa. Kävimme pelaamassa Lauron golf-kentällä tänään 18 reikää golfia ja illasta söimme hyvää ruokaa eli pizzaa klubilla. Toivottavasti sää suosii meitä myös huomenna. Kohta Alikersantti Hirvisalo komentaa nukkumaan Öitä.

 2.Päivä lauantai Timo

Toinen pelipäivä alkoi Eetun huutamisella. Kaikkia vitutti! Herättyämme söimme nopeasti ja lähdimme klubille, paitsi minä, koska jäin höyry hengittelemään poskiontelotulehduksen vuoksi. Tiiausaika aikaistui puolella tunnilla ja lähdimme kierrokselle yhdeksän pintaan. Pelasimme skinejä 50 centtiä per väylä sekä birdiestä 1 euro. Pelasimme ensin väylät 19 – 27 ja Batu aloitti vahvasti tekemällä börön heti 19. väylälle. Griiniltä kuului upotuksen jälkeen ylimielisiä huutoja mm. ”Sama lähteä klubille” ja ”On se kone”. Nämä huudot saivat kaikki yrittämään täysillä, koska kaikki halusivat nöyryyttää Batua. Batun meno rauhoittuikin loppua kohden ja joutuikin lopulta maksumieheksi. Aleniuksen Ville oli koko päivän tasaisen vahva ja veikin lopulta suurimman potin. Eelu ja Juhani tulivat hyvinä kakkosina Villen perässä. Olin hakannut koko päivän bogia ja paria, joten olin joutumassa maksumieheksi. Mutta viimeisellä väylällä tapahtui jotain. Alikersantti Hirvisalo avasi rauta 3 väylän oikeaan reunaan ja jatkoi griinille pitserillä. Birdie-putille jäi matkaa yli 10 metriä. Hirvisalo katsoi muka linjat ja puttasi. Putti lähti puoli metriä halutusta linjasta vasemmalle, mutta yhtäkkiä pallo lähtikin tulemaan reikää kohti ja upposi. Kaikki oli hämillään tapahtuneesta, sillä nousin rahalistalla kolmanneksi ja olin onnellinen. Eetu jätti 2 seuraavaa ateriaa syömättä, koska hävisi 18 euroa. Kierroksen jälkeen söimme klubilla ja otimme sen jälkeen vielä puttiskaban. Batuhan konkarina korjasi potin ja ylimielisyydellä ei ollut taaskaan mitään rajaa. Seuraavana ohjelmassa oli kaupassa käynti. Kiersin koko kaupan ympäri ja ostoskoriin tarttui vain kananmunia. Kaupassa oli muutamia uskomattoman hyvännäköisiä espanjalaisia naisia. Flirttailimme molemmin puolin. Joku naisista pyysi bilettämään hänen ja kavereittensa kanssa mutta sanoin, että ei pysty ku meillä on nollatoleranssi. Naisella loksahti leuka ja hän lähti. Kaupasta tultuamme kävimme suihkussa ja valmistauduimme illalliselle. Yksi puuttui joukostamme kun olimme tekemässä lähtöä, Juhani ”Pleijeri” Vanhatapio. Hän nimittäin jäi kentälle ”reenaamaan” kun lähdimme kauppaan. Tiesin kyllä minkä takia hän kentälle jäi. Olisin itekki jäänyt. Muut oli huolissaan Juhanista, mutta arvelin, että tällä hetkellä hän riisuu jonkun tytön vaatteita. Lähdimme syömään ilman Juhania ja lopulta Juhani löytyi kyseisestä englantilaisesta. Kaikki oli taas hyvin. Söimme, joimme ja tulimme nukkumaan. Hyvää yötä!

3. Päivä sunnuntai  Tony

Kun heräsin aamulla Eetu reippaana poikana oli jo lähdössä rangelle treenaamaan ja me muut aloimme syödä aamupalaa. Aamupalan syötyämme lähdimme yhdessä lähipelialueelle treenaamaan Bunkeria, tsippiä ja puttia. Lähipeli rasteja oli kuusi joita kiersimme kymmenen minuutin välein rastia vaihtaen. Kiersimme rastit kaksi kertaa ja lähdimme klupille syömään sandwich mixtot. Kun kaikilla oli mahat täynnä menimme rangelle lyömään palloa. Batu kuvasi meitä ja saimme jotain ideaa lyönteihin. Kun olimme lyöneet tarpeeksi menimme puttigreenille puttailemaan. Ensin otimme yhden lähipelikisan kunnes minulla meni hermot ja menin sivuun rauhoittumaan. Kun olin rauhoittunut menin treenaamaan puttia. Treenasin puttia vielä kun muut lähtivät syömään mutta vähän ajan päästä minullekkin tuli niin nälkä että oli pakko lähteä burkerille. Burkerit massussa menimme Baddle tennis kentälle ja varasimme ajan seitsemästä kahdeksaan. Sitten kävimme kämpillä vaihtamassa vaatteet ja menimme pelaamaan baddlea. Pelasimme Batun kans joukkueena Niklasta ja Juhania, ja Villeä ja Eelua vastaan.  Voitimme ILMiömäisesti kaikki pelit. Voittojen jälkeen oli mukava lähteä kämpille suihkuun. Kämpillä tuli sähkökatko ja kävimme suihkussa kännykän valossa. Sähköt palasivat ja analysoimme swingejämme kamerasta. Ja sitten menimme nukkumaan.

4. Päivä maanantai Niklas

Heräsimme normaalisti aamulla Eetun huutamiseen. Söimme ekan aamupalan kämpillä ja toisen sitten klubilla. Aamupalojen jälkeen menimme lähipelialueelle lämmittelemään kierrosta varten. Tänään sää oli todella haastava golfin peluuta varten, tuuli oli todella kova. Yksi klubin pihan puista oli kaatunut jalkakäytävälle. Lähdimme kierroksella ja muutaman väylän jälkeen tuulen lisäksi alkoi satamaan armottomasti. Pelasimme etuysin loppuun ja emme jatkaneet takaysille paskan sään vuoksi. Jätimme golfin ja lähdimme shoppailemaan kylille. Kaupassa porukalle tarttui kaiken näköistä tavaraa, itse löysin takin itselleni. Shoppailun jälkeen lähdimme takaisin Lauroon ja kiertämään takaysin, sadekin oli loppunut sopivasti. Osa porukasta jäi nysväilemään kämpille. Sää suosi meitä takaysin ajan, eikä kierroksen aikana kuin tihkuttanut vettä. Kierroksen jälkeen minä ja Eetu jäimme vielä puttailemaan, kun muut lähtivät syömään. Pikku reenailun jälkeen lähdimme klubin kautta kämpälle syömään pizzaa. Timo yritti järjestää bileet naapurin tyttöjen kanssa, mutta Batusta ei ollut bilehileeksi, eikä suostunut. Ilta relailun jälkeen lähdemme tästä kohta nukkumaan. Öitä!

5. Päivä tiistai  Juhani

Päivä lähti iloisesti liikkeelle kun kokoonnuimme aamulla olohuoneeseen puhumaan niitä näitä ja kaikki lähdimme elämäniloisina klubille aamupalalle. Vaan ei iloa pitkään kestänyt sillä ulkona satoi vettä enemmän kuin kenttä veti ja griinit olivat turhan kosteita.

Aamupalalla nautimme lämmintä kaakaota, herkullisia leipiä ja ehkä maailman mehukkainta appelsiinimehua. Kenttä oli kiinni mutta meno oli let’s go ja lähdimme etsimään kenttää, jossa olisi mahdollista harjoitella ja ehkä pelata.

Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes meidän navigaattorimme Eetu Pussinen ohjasi meidät toistuvasti väärille teille. Olimme melkein jo vaipuneet epätoivoon kunnes saimme yhteyden Remeksen Pekkaan, jonka talosta lähdimme seuraamaan Pekan autoa kohti halpaa ja hyvää par-3 kenttää, La Galaa.

Paikalle päästyämme me menimme upealle rangelle josta näki ainakin Afrikkaan asti. Otimme siinäkin alkuskaboja, jotka Eelu vei pelkällä tuurilla. Lähdimme pian kentälle ja aurinko paistoi inhottavasti silmiin kaikkia paitsi Eetua ja Villeä, joilla oli erityisen hienot aurinkolasit.

Kenttä oli hyvässä kunnossa ja maisemat saivat hengen salpautumaan. Pelasimme 18-reikää skinejä ja Nikke vei suurimman rahapotin, minä ja Ville tulimme hyviksi kakkosiksi ja saimme rahoitettua seuraavan aterian niillä. Ja kaikkien ”yllätykseksi” Lempiset ja Navigaattorimme joutuivat maksumiehiksi.

Kämpille ajoimme Lidl:in kautta josta saimme kaiken tarvittavan ja Nikke juustonsa. Klubille tultuamme jäimme mässäilemään maukkaita aterioita, itse tilasin lasagnen jossa maistui jostain syystä vivahde hevosesta, miksiköhän?

Jäin Niken, Tonyn ja Eelun kanssa puttaileman griinille kunnes oli jo niin pimeä että ei nähnyt reikiä. Jostain syystä putit upposivat paremmin kuin päivänvalossa ainakin minulla. Kun kävelimme kämpille poikien kanssa, oli minulla iloinen mieli ja tuumasin itsekseni että – ehkä elämäni paras päivä. Hyvää yötä.

6. päivä keskiviikko  Ville

”Kuumaa kosteaa, minä tunsin…”, nyt ei oltu kuitenkan Mombasassa, vaan yhdessä tuvan 2 punkista, joka oli kylmä ja nihkeä. Ja kukaan ei yllättynyt, että Eetu Pussinen tuli jälleen kerran huutamaan ”Patterissa herätys!” Aamu lähti käyntiin.

Eetun huutamisen jälkeen lähdimme klubille aamupalalle, vettä tuli kuin erään Esterin strategisesta paikasta. Aamupalalla päätimme että menemme katsomaan Gecko Pro Tourin osakilpailua läheiselle guadal horsen kentälle. Janne Eskola kierona savolaisena antoi meille ”loistavat” ajo-ohjeet guadal horseen.

Lähdettyämme matkaan kaikilla oli vielä hyvä mieli. Eskolan ajo-ohjeilla emme löytäneet kuin itsemme eksyksistä. Eetu aloitti taas huutamisen, tällä kertaa takapenkiltä. Eetun mielestä meidän olisi pitänyt mennä mäkkäriin. Tunti Eetun huutoa ja ajelua Malagan lähialueita. Vanne alkoi kiristämään kuskimme Batun päätä. Olisi ottanut sen lippiksen pois päästä.

Emme siis löytäneet kenttää, meille jäi luu käteen. Kävimme nopeasti asunnolla ja lähdimme kentälle, jonka aurinko oli kuivattanut pelikelpoiseksi. Allekirjoittaneela jalka painoi ja lyönti oli sekaisin kuin Haminan kaupunki. Minä jätin pelit yhdeksän reiän jälkeen ja lähdin kämpille rauhoittumaan. Muut jatkoivat.

Kun olin saanut siivottua keittiön muurahaisista, paistoin itselleni pizzan. Syömisen ja lepäilyn jälkeen muut tulivat kentältä asunnolle. Eetun ja Timon huutaessa huomasin, kuinka hiljaisuudessa olin saanut viettää edelliset pari tuntia. Loppuillan oleskelimme yhdessä jutustellen olohuoneessa. Eetu ja Timo lähtivät kahdestaan käymään klubilla netissä. Mielessä kävi, että nollatoleranssi ottaa jo koville. Pojat saapuivat kuitenkin takaisin, Eetua kyllä vähän hymyilytti.

Kohta joku varmaan huutaa hiljaisuuden, onneksi huomenna saa nukkua pitkään. Öitä!

7. päivä torstai  Eelu

Aamulla herättyämme lähdimme klubille syömään aamupalan. Syönnin jälkeen keli näytti todella huonolta ja päätimme soittaa La galaan, ja kysyä minkälainen sää on. Puhelimen toisessa päässä sanottiin että sataa koko päivän. Päätimme jäädä Lauroon ja odottamaan kelin laantumista. Puolilta päivin pääsimme reenamaan lähipelialueelle. Muutaman tunnin reenattuamme pääsimme pelaamaan haastavan tuulen keskelle. Etuysin jälkeen kolme laiskaa Ville, Eetu ja Timo jättivät kentän ja menivät syömään ja reenaamaan. Kierroksen jälkeen katsoimme skinit ja otimme lähipeliskaban. Siirryimme siitä kämpille ja kohta nukkumaan. Öitä!

8. päivä perjantai  Batu

Non niin. Molopäitten ensimmäinen leiri tapas purijoitten maassa on kohta ohi. Sää on ollut vaihteleva mutta ollaan päästy joka päivä treenaamaan ja pelaa. Tänään oli kyllä kesäinen keli ja 7-päivää putkeen golfia oli jo osalle liikaa. Väsy tuli ja pää jumiin kun ei jaksa keskittyä ja lyönti vaihtelee liiallisen tekemisen takia.

Koko viikko on mielestäni ollut hyvä ellei erinomainen. Pojat ovat käyttäytyneet hyvin, mitä nyt jos ei salpausselän kisoja tai eksynyttä ”95” tulevaa pastoria mainita niin miellyttävän isällisen ohjauksen jälkeen juna palasi raiteilleen.

Viikon kohokohta harjoituksellisesti oli tietysti Baten ylivoimainen puttikisavoitto => korostan tässä asiassa ylivoimaisuutta!!! Ja La Galan par3 kenttää, joka on kertakaikkisen upea ja suht vaativa mutta harjoituksellisesti erinomainen valinta.

Poikien harjoittelu into ja pelaamisen tasaisuus ja ajoittainen varmuus on talviharjoittelun myötä edistynyt huimasti. Asenne peliin ja suhtautuminen epäonnistumisiin on huimasti parantunut joten oikealla tiellä ollaan.

Huimia lyöntejä myös nähtiin useita, mm. Niken 340 metrin draivi ja Tonyn rauta-3 300m sekä tietysti Baten par putti n. 20 metristä ( par 5-> 500 m vastatuuli ja ylämäki-> todellinen mitta 550 m => ja putti sisään, Kiitos! ) Hienoja muistoja ja nöyryytyksiä jotka jäävät muistoihin ja elämään.

Kommelluksia viikkoon mahtui. Eetun soketit ja ”sotkamolaista vikari hukkia” tai kun paikallinen Jose löi Eetun jalkaan/nilkkaan 30 metrin topin…hyvä ettei tapahtunut pahempaa. Tonyn laatikon hitsaaminen kiinni, Elukan kiukkuilu, Villen ”feidi” ja vahvat jalat, Niken avoin hartialinja, Juhanin ”sorry but I’m not understand”, Timon armeijassa opitut maneerit ja ”I’m good looking” ja Batu joka vaan on niin ruskea on niin helvetin hyvä!

Summa Summarum….Pojat ovat edistyneet todella paljon. Toistoja toistoja enemmän ja kun Saarentolan Tapsan kans puhuttiin tuloksen tekemisestä niin toiset on pelureita ja hyväksyvät epäonnistumiset eivätkä jää murehtimaan menneitä vaan keskittyvät tulevaan ja tässä ja nyt hetkeen.

Opitaan olemaan ja opetellaan hyväksymään, siitä on mestarit tehty!

Ensi vuonna uudestaan!

Kiitos pojat, kiiros ArG ja pelaajien vanhemmat!

9. päivä lauantai Jukka, Jouni, Asko, Jari

Asko

Yhdeksänteen pelipäivään herättiin viereisen maatilan kukon epätoivoiselta kuulostaman kieunnan jälkeen kellon osoittaessa seitsemää aamulla. Tavarat oli pääosin pakattu edellisenä iltana, sillä tavoitteenamme oli viimeisenäkin päivänä kiertää 27-väylää. Meille vanhemmille vahvistui viikon mittaan tavoite ”määrä korvaa laadun”.  Yhdeksän pelipäivän aikana kiersimme 198 väylää. Lyöntejä kaikille tuli pitkälle yli 1200 (ehkä Jarilla hieman vähemmän). Henkilökohtaisesti tein 2 birdietä, 15- 20 paria, 30 – 35 pokia, joten noin 70 % väylistä oli pienempiä tai isompia pettymyksiä.  Henkisesti pelipäivien aikana kehityttiin koko ajan. Kiroilu loppui kentällä kokonaan viidentenä päivänä ja kierroksen aikana mietittiin vain hyviä lyöntejä. Huonot unohdettiin jo seuraavan kolmen askeleen aikana, erittäin lyhyt analyysi ja positiivisesti eteenpäin.

Myös vanhempien peleissä pelattiin 1€ skinejä. Niissä ”raha tuli koko ajan rahan luokse”, kun Jari keräsi rahat ja muut olivat enemmän tai vähemmän maksumiehiä. Ehkä Jarin pelitasoituksellakin oli osuutta asiaan.

Päivittäisestä tiskivuorosta kisailtiin myös. Jukka ja Jouni tykkäsivät niin tiskaamisesta, etteivät he antaneet muille mahdollisuuksia.

Olosuhteet leirin aikana eivät suosineet meitä kaikilta osin. Ilmoittauduimme Par1:n viikkokilpailuun Mijas Los Olivos kentälle. Kilpailun peruuntuminen kentän märkyyden johdosta oli meille suuri pettymys, paitsi Jukalle. Hän oli ensimmäisen kerran, meidän muiden painostuksen johdosta, ilmoittautunut oikeaan kilpailuun ja oli vilpittömän onnellinen, kun ei tarvinnut kilpailla. Toinen pettymys oli perjantaille suunniteltu isä-poika kilpailu, kun osa junnuista ja pro väsähtivät ja eivät jaksaneet pelata kisaa.

Pettymys Par1-kilpailun peruuntumisesta hälveni nopeasti, kun Remeksen Pekka varasi meille peliajat loistavassa kunnossa olevalta Santanan kentältä. Pelasimme siellä yhden parhaista kierroksistamme reissullamme. Siitä suuret kiitokset Pekalle.

Leirin aikana saimme pelata erilaisissa olosuhteissa, pääsääntöisesti olosuhteet olivat erinomaiset. Opimme myös näkemään mitä tarkoittaa kun golf-kentällä tuulee. Palloa liikkui griinillä tuulen voimasta ja jo satoja vuosia pystyssä olleita puita kaatui kenttäalueelta.

Myötätuuleen ja hieman tietäkin hyväksi käyttäen onnistui Jouni lyömään pisimmän draivin yli 350 m:n päähän. Lähes 300 m:iin pääsimme myös me muutkin.

Kokonaisuutena ensimmäinen ulkomaanleiri junioreille oli onnistunut. Batu huolehti suvereenisti junioreiden valmennuksen ja ohjeistuksen leirin aikana. Me vanhemmat saimme keskittyä tärkeimpään eli pelaamiseen.

 Suuret kiitokset tästä Batulle.

 

 Lapin Kansa 8.1.2013